Translate

lauantai 29. syyskuuta 2012

Kääpiömonninen Corydoras pygmaeus

Yllä: Kääpiömonninen sijoittaa mätimunansa (jopa 100 kpl) yksitellen akvaarion laseihin ja kasvien lehdille.
Alla: 14 päivän ikäinen Corydoras pygmaeus. Kolikon läpimitta on 18mm.

Nämä vauvat ovat syntyneet peräkkäisistä kuduista. Ikäeroa on noin  kolme viikkoa.


Isä ja poika.

Mätimunien pyöristämä kääpiömonninen.


Corydoras pygmaeus

Kaksi naarasta.
Kääpiömonninen Corydoras pygmaeus on hyvin pieni parvikala, joka ei ui pelkästään pohjalla kuten useimmat sukulaisensa. Näitä kaloja kannattaa hankkia aina suuri parvi, koska ne uivat hyvin tiiviissä muodostelmassa jatkuvasti ja niiden käytös on silloin hauskempaa seurata. Muiden pienten monnisten tapaan laji on edullinen hankkia. Hinnat ovat 2-5 euroa kappaleelta. Toisinaan parvissa voi olla mukana muita lajeja kuten hastatusta ja habrosusta, joten ostaessa pitää olla tarkkana. Sukupuolet on melko helppo erottaa. Kokoero on erittäin suuri. Koiraat ovat todellisia "kääpiöitä". Pehmeä vesi toimii ja lämmitintä ei akvaariossa yleensä tarvita (22-26-astetta).

Ryhmä kääpiömonnisia puhdistaa lehtien pintoja kutua varten.
Kääpiömonninen viihtyy tiiviissä parvessa ja ui paljon aivan paikallaan.
Niitä voikin laittaa kymmeniä kappaleita jo pieneen akvaarioon. Tässä parvessa on noin kolmekymmentä pygmaeusta.


Kääpiömonninen on hyvin helppo saada lisääntymään. Pieneen kutuakvaarioon siirretään pari naarasta ja jokaiselle muutama sulhaskandidaatti. Pieniä mätimunia kiinnitellään yleensä kasvien joukkoon ja niitä voi olla jopa 50 kappaletta. Kuoriutuminen vie neljä päivää. Juuri kuoriutuneet poikaset ovat pystyraidallisia ja hyvin pieniä (3-4mm). Poikaskuolleisuus on pientä. 2-3 päivää kuoriutumisesta poikasille on annettava ruokaa kuten artemiaa, mikromatoja tai hienojakoista kuivaruokaa (esimerkiksi Sera Viformo jauhettuna). Pygmaeus saavuttaa sukukypsyyden nopeasti jo noin kolmessa kuukaudessa. Samaa kalakantaa ei kannata kudettaa kovin pitkään. Sukusiitoksen seurauksena monnisten hedelmöittymisasteet laskevat dramaattisesti.

Kuvassa ylinnä oleva yksilö on vain noin kolmen kuukauden ikäinen.
Alinna oleva naaras on useamman vuoden ikäinen ja pituudeltaan jo 35mm.

Tällä tuuman mittaisella kääpiömonnisella on asenne kohdallaan,
mutta surviaisen toukan syöminen tuottaa silti hankaluuksia.

Lähteet:
Pertti Rassi, Panssarimonnit
Ian A.M. Fuller Breeding Corydoradinae Catfish, Second edition

Nuolimonninen Corydoras hastatus

Keskellä (selvimmin näkyvä) koiras.
Corydoras hastatus naaras.
Tässä parvessa on yli 30 nuolimonnista




Sentin mittainen jo aikuisvärityksen saanut Corydoras hastatus.

Poikasväreissä oleva sentin mittainen hastatus.

Alle sentin mittainen poikanen.

10 mm:n mittainen poikanen.
Nuolimonninen lienee monnisista kaikkein pienimpiä, eikä sen pituus ylitä kuin harvoin kolmea senttiä. Hastatus on hyvin arka kala ja nopea uimari. Akvaariossa tulisi olla kansi, muuten näitä löytyy aika ajoin myös lattialta. Hastatus ui usein täysin paikallaan ja tekee nopeita pyrähdyksiä ja nykäyksenomaisia uintiliikkeitä. Nuolimonninen viihtyy parvessa ja parvimuodostelma on yleensä hyvin tiivis. Kala ui kaikissa vesikerroksissa, joten liikaruokintaa pitää akvaariossa varoa, koska pohjan imurointi ei ole lajin tyypillisin ruokailutapa. Luonnossa nuolimonninen ui pienehköissä parvissa nk. kelluvien saarten alapuolella. Hastatus-parvissa on luonnossa aina myös Cheirodon kriegi-tetroja, jotka ovat hyvin samannäköisiä hastatuksen kanssa.

Tämä lähes aikuisvärityksen saanut poikanen on vain 8mm kokonaispituudeltaan.


Corydoras hastatus-ryhmä on aloittelemassa kutupuuhiaan. Itse kutu kestää  noin tunnin kerrallaan.  Ylimpänä naaras.
Nuolimonniselle sopiva akvaario on runsaskasvinen ja lämpötilaltaan 22-26-asteinen. Samassa akvaariossa ei kannata pitää suurikokoisia kaloja, eikä etenkään mitään kirjoahvenia. Lajiakvaariossa suuri nuolimonnisparvi on viehättävän näköinen ja lisääntyy helposti itsekseen. Lajia voi hyvin pitää nykyisin muodissa olevissa nano-akvaarioissa.

Tämä 5-millinen (Total Length) poikanen on luultavasti viikon ikäinen. Ruskuaispussia ei enää ole.


Lisääntyminen tapahtuu pienissä ryhmissä ja hyvin pienet munat lasketaan yksitellen kasvillisuuden suojaan. Munat kuoriutuvat neljässä päivässä ja alkavat uida kaksi päivää kuoriutumisestaan. Tämän jälkeen kaloille pitäisi antaa ravintoa kaksi kertaa päivässä, esimerkiksi artemiaa ja mikromatoja. Pienet poikaset ovat pilkullisia ja saavat aikuisvärinsä 8-9 viikossa. Hastatus voi tulla sukukypsäksi jo kolmessa kuukaudessa.
Kaksi Corydoras hastatuksen mätimunaa lasiin kiinnitettynä (munan halkaisija on noin 1mm). Toinen on saanut homeinfektion.
Hieman alle sentin mittainen nuolimonninen.
C. hastatus Total Length 15mm.
Corydoras hastatus TL 20mm
Naaras vasemmalla, koiras oikealla.

C, hastatus naaras. Huomaa kaksi viiksiparia.
Tällä yksilöllä on hyvin epätavallinen pyrstökuvio (TL 22mm).
Nuolimonninen ei ole varsinainen pohjakala.
Noin kahden vuorokauden ikäinen nuolimonnisen mätimuna,
jonka värityksestä voi päätellä hedelmöityksen onnistuneen.
Mätimuna on kiinnitetty akaarion lasiin.

Lähteet:
Pertti Rassi: Panssarimonnit
Ian A.M. Fuller, Breeding Corydoradinae Catfish, Second edition
Ian A.M. Fuller & Hans-Georg Evers, Identifying Corydoradinae Catfish

Pikkumonninen Corydoras habrosus

26-litrainen pienten monnisten kutu- ja poikasakvaario, joka on varustettu DIY-AquaBall-suodattimella ja  Seran L-60-pillisuodattimella, jossa on Eheim 100-ilmapumppu. Hienoa hiekkaa on ohuelti pohjalla ja sammaltuppo suojaa antamassa.

Habrosus-pienokaiset pitävät pillisuodattimen urista.

Kaksi 5-viikkoista poikasta. Kokoero on huomattava.

Isä ja poika-habrosus.

Eri ikäisiä ja kokoisia pikkumonnisen poikasia.

Kutupari on juuri laskenut hedelmöitetyn mätimunan lämpömittarin pinnalle.

Kutu alkamassa. Naaras oikealla.

T-asento

Pikkumonniset kulkevat ja lepäilevät yleensä pienissä ryhmissä.

Nuori habrosus on valinnut melalehden lepopaikakseen.

DIY-suodatin lepää pienten ravuille tarkoitettujen  saviputkien päällä.

Kuonovihermonninen  (Brochis multiradiatus) on massiivisen näköinen kun vierellä on täysikasvuinen pikkumonninen. Oikealla petokotilo (Anentome helena).

Missä on Waldo?

Pikkumonninen ei pelkää suuriakaan kaloja. Vieressä on partamonninaaras.
Pikkumonninen on monnisten "kääpiösarjalaisten" kookkain edustaja, vaikka sekään ei kasva kuin korkeintaan 3,5-senttiseksi. Koiraat jäävät vielä paljon tätäkin pienemmiksi. Habrosus on parvikala, mutta ei liiku yleensä niin tiiviissä parvimuodostelmassa kuin kääpiö- ja nuolimonninen. Melko rohkeana kalana sitä on akvaariossa helppo tarkkailla.

Pikkumonninen ei läheskään aina liiku parvessa.


Pikkumonnisen akvaariossa tulisi olla hiekkapohja ja lämpötilan pitäisi olla 22-26-astetta. Käytännössä lämmitintä ei siis akvaariossa tarvita. Runsas kasvillisuus tuo pikkumonnisen elämään varmuutta ja eloisuutta. Suomalainen pehmeä vesi käy pikkumonniselle hyvin. Kalaa voi pitää pienessäkin akvaariossa, mutta vilkas uinti vaatii toki ainakin 40 litraa. Seuraksi ei kannata laittaa kirjoahvenia. Toiset monniset menettelevät hyvin. Ruokinta on helppoa, koska tämä otus hyväksyy ruoaksi kaikki kaupan olevat valmisteet. Vihanneksia kala ei toki syö.

Pikkumonnisilla on voimakas lisääntymisvietti ja kudetusta voi yrittää jopa kymmenlitraisessa akvaariossa, kunhan suodatus on kunnossa ja vedenvaihtoa tehdään päivittäin. Kutuporukaksi valitaan pari naarasta ja 2-4 koirasta. Sukupuolten tunnistamisessa ei ole ongelmia. Naaras on paljon suurempi kooltaan ja sen vatsa on hyvin pyöreä. Yleensä kutu alkaa pian kutuakvaarioon siirron jälkeen. Kookas naaras pyöräyttää noin 30 munaa, jotka kiinnitetään ympäri akvaariota yksitellen. Munat ovat suhteellisen suuria (2mm) ja pikkumonniset eivät yleensä syö niitä, joten emokaloja ei tarvitse siirtää pois. Munat kuoriutuvat 3-4 päivässä. Päivän ikäiset poikaset uivat vapaasti ja kahden päivän ikäisille poikasille on jo annettava ruokaa kahdesti päivässä. Mikromadot, artemia ja puuterimainen kalanruoka käyvät hyvin. Myös tavallista kalanruokaa voi liottaa etukäteen ja antaa sitä pienokaisille. Kolmimillisestä alusta tulee yksi senttimetri parissa kuukaudessa. Täysi aikuisväritys saavutetaan 6-7 viikossa.

Lähteet:
Pertti Rassi, Panssarimonnit
Ian A.M. Fuller, Breeding Corydoradinae Catfish, Second edition