Pikkumonninen Corydoras habrosus

26-litrainen pienten monnisten kutu- ja poikasakvaario, joka on varustettu DIY-AquaBall-suodattimella ja  Seran L-60-pillisuodattimella, jossa on Eheim 100-ilmapumppu. Hienoa hiekkaa on ohuelti pohjalla ja sammaltuppo suojaa antamassa.

Habrosus-pienokaiset pitävät pillisuodattimen urista.

Kaksi 5-viikkoista poikasta. Kokoero on huomattava.

Isä ja poika-habrosus.

Eri ikäisiä ja kokoisia pikkumonnisen poikasia.

Kutupari on juuri laskenut hedelmöitetyn mätimunan lämpömittarin pinnalle.

Kutu alkamassa. Naaras oikealla.

T-asento

Pikkumonniset kulkevat ja lepäilevät yleensä pienissä ryhmissä.

Nuori habrosus on valinnut melalehden lepopaikakseen.

DIY-suodatin lepää pienten ravuille tarkoitettujen  saviputkien päällä.

Kuonovihermonninen  (Brochis multiradiatus) on massiivisen näköinen kun vierellä on täysikasvuinen pikkumonninen. Oikealla petokotilo (Anentome helena).

Missä on Waldo?

Pikkumonninen ei pelkää suuriakaan kaloja. Vieressä on partamonninaaras.

Pikkumonninen on monnisten "kääpiösarjalaisten" kookkain edustaja, vaikka sekään ei kasva kuin korkeintaan 3,5-senttiseksi. Koiraat jäävät vielä paljon tätäkin pienemmiksi. Habrosus on parvikala, mutta ei liiku yleensä niin tiiviissä parvimuodostelmassa kuin kääpiö- ja nuolimonninen. Melko rohkeana kalana sitä on akvaariossa helppo tarkkailla.

Pikkumonninen ei läheskään aina liiku parvessa.

Pikkumonnisen akvaariossa tulisi olla hiekkapohja ja lämpötilan pitäisi olla 22-26-astetta. Käytännössä lämmitintä ei siis akvaariossa tarvita. Runsas kasvillisuus tuo pikkumonnisen elämään varmuutta ja eloisuutta. Suomalainen pehmeä vesi käy pikkumonniselle hyvin. Kalaa voi pitää pienessäkin akvaariossa, mutta vilkas uinti vaatii toki ainakin 40 litraa. Seuraksi ei kannata laittaa kirjoahvenia. Toiset monniset menettelevät hyvin. Ruokinta on helppoa, koska tämä otus hyväksyy ruoaksi kaikki kaupan olevat valmisteet. Vihanneksia kala ei toki syö.

Pikkumonnisilla on voimakas lisääntymisvietti ja kudetusta voi yrittää jopa kymmenlitraisessa akvaariossa, kunhan suodatus on kunnossa ja vedenvaihtoa tehdään päivittäin. Kutuporukaksi valitaan pari naarasta ja 2-4 koirasta. Sukupuolten tunnistamisessa ei ole ongelmia. Naaras on paljon suurempi kooltaan ja sen vatsa on hyvin pyöreä. Yleensä kutu alkaa pian kutuakvaarioon siirron jälkeen. Kookas naaras pyöräyttää noin 30 munaa, jotka kiinnitetään ympäri akvaariota yksitellen. Munat ovat suhteellisen suuria (2mm) ja pikkumonniset eivät yleensä syö niitä, joten emokaloja ei tarvitse siirtää pois. Munat kuoriutuvat 3-4 päivässä. Päivän ikäiset poikaset uivat vapaasti ja kahden päivän ikäisille poikasille on jo annettava ruokaa kahdesti päivässä. Mikromadot, artemia ja puuterimainen kalanruoka käyvät hyvin. Myös tavallista kalanruokaa voi liottaa etukäteen ja antaa sitä pienokaisille. Kolmimillisestä alusta tulee yksi senttimetri parissa kuukaudessa. Täysi aikuisväritys saavutetaan 6-7 viikossa.

Lähteet:
Pertti Rassi, Panssarimonnit
Ian A.M. Fuller, Breeding Corydoradinae Catfish, Second edition